Yhteenveto

Aamulla lähdettiin hotellilta junalla kohti lentokenttää. Lennon aikana teimme yhteenvetoa projektista ja siitä, mitä olemme saavuttaneet projektin aikana.

Laatu ja tehokkuus

Monet projektin aktiviteeteistä kuten ohjelmat, majoitus, lennot ja ruokailut yms. on tehty yhdessä opiskelijoiden kanssa. Projektin alusta asti keräsimme palautetta sekä suullisesti ja palautekyselyllä, joka tehtiin Google Formsilla.

Yhteistyö ja viestintä

Yhteistyö toimi erinomaisesti, koska molemmat projektin toteuttajat ovat entuudestaan tuttuja keskenään.

Viestintään on käytetty apuna Skypeä, Twinspacen live eventiä ja chatiä. Tämän lisäksi käytössä on ollut erilaisia WhatsApp-ryhmiä, sähköpostia, tekstiviestiä ja soittoja. Opiskelijat ovat käyttäneet Facebookia. Julkisia viestintäkanavia on hyödynnetty paljon kuten, projektin päiväkirjaa, blogia ja artikkeleja useissa lehdissä ja sähköisissä kanavissa. Kokemukset ovat positiivissa ja toimivat niin hyvin, että jatkossa kannattaa käyttää samaa toimintamallia.

LAMON vastuulla olleet ohjelmat

Vaikka itävaltalaiset olivat koordinaattoreita, ja LAMO oli partneri, kaikki työt ja vastuut jakautuivat tasaisesti. Isäntänä ollessa työtehtäviä on enemmän ja ne ovat vastuullisempia. Kuitenkin ulkomailla ollessa ryhmän hallinta on suuressa roolissa. Molemmat koulut olivat vastuussa kahdesta maiden välisestä liikkuvuudesta sekä yhdestä projekti tapaamisesta. Näiden liikkuvuuksien välillä molemmat tahot jakoivat tietoa ja kokemuksiaan. Projektissa olevilla opettajilla oli kaikilla eri taustat ja näin opittiin toinen toisilta uusia asioita ja toimintamalleja.

Tavoitteiden saavuttaminen

Kun kirjoitimme raporttia, palasimme hakemuksessa oleviin tavoitteisiin ja totesimme, että olemme saavuttaneet ne erinomaisesti. Luonnollisesti opiskelijat ovat oppineet paljon metsästä, kuten kasvillisuudesta ja eläimistä, vieraita kieliä, erilaisia tietotekniikan työkaluja kuten blogi, twinspace ym. ja miten luontoa voi hyödyntää matkailutoiminnassa. Tämän lisäksi he ovat oppineet ryhmätyötaitoa, ongelmanratkaisua, kriittistä ajattelua, vastuullisuutta, joustavuutta, verkostoitumista ja itseluottamusta.

Jos haluat lisätietoja ja tutustua metsä projektiin tarkemmin, voit lukea meistä lisää Twinspacessa.

Projekti onnistui yli odotusten ja nyt voi hyvillä mielillä palata kotiin!

Kiitos kaikille onnistuneesta projektista!

5.6. Wienissä vähän vanhaa ja enemmän uutta

Koska ilma oli kesäinen, päätimme tutustua Wienin tarjontaan, johon emme olleet aiemmilla kerroilla tutustuneet. Koska meidän osuus loppuraportista oli vielä tekemättä, päätimme tehdä sen iltapäivällä ja illalla.

Lähdimme liikenteeseen hotellilta ja ensimmäinen suunniteltu kohde oli kasvitieteellinen puutarha, mutta se avautui vasta kymmeneltä. Syynä oli se, että puisto oli kohdannut ilkivaltaa ja portit suljetaan nykyään ajaksi, jolloin siellä ei ollut työntekijöitä. Harmillista, sillä puisto on keskellä kaupunkia ja sinne oli mahdollista mennä rentoutumaan mm. ihmisillä, jotka asuvat kerrostaloissa.

Muutimme suunnitelmaa ja menimme ensimmäisenä Belvederen linnaan, jossa on tunnettujen taiteilijoiden maalauksia ja muita taideteoksia. Itsessään linna ja sen puutarha ovat myös tutustumisen arvoisia. Linnassa oli myös useita eri-ikäisiä oppilasryhmiä.

Tämän jälkeen lähdimme kaupungille ja kävelimme keskustaan erilaisten asuinalueiden ja puistojen halki. Keskustassa huomasimme, ettemme olleet ainoita matkailijoita, vaan ihmisiä vilisi eri tavalla kuin Türnitzissä. Toinen huomattava muutos edelliseen paikkaan oli se, että Türnitzissä kaikki tervehtivät toisiaan, kun taas Wienissä olimme osa massaa.

Keskustassa liikkuminen oli osittain rajoitettua meneillään olevan valtiovierailun vuoksi. Kävimme kuitenkin muutamissa kohteissa. Ensimmäinen paikka oli Demelin konditoria-kahvila, joka on Wienin vanhimpia konditorioita. Siitä oli myös juttu muutama viikko sitten tv:ssä sarjassa Ruokamatka Euroopan kaupunkeihin, jossa Rick Stein tutustuu Euroopan kaupunkeihin ja niiden ruokakulttuuriin.

Konditoriassa pääsi tutustumaan myös, miten eri tuotteet valmistetaan ja siellä oli myös erillinen myymälä, josta voi ostaa mukaan mitä erilaisimpia talon erikoisuuksia.

 

Toinen tutustumiskohde keskustassa oli mariazelliläisen Pirkerin kauppa, josta voi ostaa mukaan heidän tuotteitaan, kuten piparkakkuja, kynttilätuotteita ja liköörejä. Jokaisessa tuotteessa oli yksi sama raaka-aine eli hunaja. Pirkerin toimintaan tutustuimme tarkemmin aiemmassa ”Customer service in practice –projektissa.

Lopuksi päätimme vielä kokeilla paikallista matkailutuotetta, eli kävimme Fiakerilla kaupunkikiertoajelulla. Saimme laajemman kuvan Wienin keskustasta, koska aikaisemmilla kerroilla olemme aina kulkeneet pääkatuja pitkin.

 

 

Paluumatkalla söimme paikallisessa ravintolassa, jota meille suositteli itävaltalainen opas Margit, johon olimme tutustuneet aiemmalla kerralla Wienissä. Hän työskentelee myös Levillä talvisin itävaltalaisella matkanjärjestäjällä. Paluumatkalla pääsimme myös vierailemaan kasvitieteelliseen puurahaan, jossa oli enimmäkseen tavallisia kasveja kuten erilaisia salaatteja ja nokkosia.

Sitten koittikin kirjallisten töiden aika. Loppuraportti partnereiden osalta oli melko erilainen verrattuna koordinaattoreiden raporttiin, joka on huomattavasti tarkempi ja monipuolisempi. Mutta pienenä pettymyksenä huomasimme, ettemme voineet hyödyntää Türnitzissä tehtyä työtä, vaan meidän raportissa kysyttiin erilaisia kysymyksiä ja eri näkökulmasta. Raporttia kirjoittaessamme huomasimme, miten hyvin olimme pystyneet projektin aikana toteuttamaan hakemuksessa luvatut tulokset. Onnistuimme haastamaan opiskelijat eri tehtävissä niin, että he saavuttivat taidot ja osaamisen, jotka oli määritelty projektin tavoitteissa.

4.6. Loppuraporttia kirjoitellaan edelleen

 

Saimme eilen kirjoitettua loppuraporttia vajaa puolet. Olemme keskittyneet koordinaattorin loppuraporttiin, joka on pitkä ja perusteellinen. Lisäksi meidän pitää partnerina palauttaa oma raportti, mikä ei ole niin laaja. Aamu alkoi pienellä aamukävelyllä, koska aamupala ei ollut vielä valmis. Aamupalan jälkeen seurasimme Skypen kautta opettajien vuosityöaikaan liittyvää tiedotustilaisuutta. Tämän jälkeen pakkasimme tavarat ja menimme koululle.

HLW Türnitzillä ei ole käytössä langatonta nettiyhteyttä, joten yritimme työskennellä oman puhelimen kautta jaettavalla nettiyhteydellä vähän huonolla menestyksellä. Mobility toolin yhteys katkesi aina välillä ja sitten kaikki tallentamaton teksti hävisi bittiavaruuteen. No kirjoiteltiin sitten samoja asioita uudelleen. Kannattaa siis tallentaa usein tehdyt työt.

Jatkoimme loppuraportin kirjoitusta ja tavoitteena oli, että saisimme sen pääpiirteittäin valmiiksi iltapäivän aikana. Raportin kirjoittaminen tapahtui seuraavasti:

Koordinaattori Maria Kurz kirjoitti tekstiä, jonka ideoimme kysymysten, hakemuksen ja kokemusten perusteella. Raportin kirjoittaminen vaikuttaa leppoisalta puuhalta, mutta se on tosi raskasta, kun yritämme kiteyttää kaikki tarpeelliset asiat siihen. Lopulta pääsimme viimeiseen kohtaan, joka oli kestävä toiminta ja erityisesti projektin tuoma asioiden hyödyntäminen ja jatkuvuus. Voimme hyvällä omalla tunnolla sanoa, että raportista tuli hyvä. Tähän vaikutti useat tekijät, kuten esimerkiksi se, että projekti oli hyvin suunniteltu, se oli dokumentoitu hyvin, projekti onnistui lähes kokonaisuudessaan erinomaisesti ja olimme panostaneet liikkuvuuksien lisäksi myös työskentelyyn niiden välillä. Yhteinen luokkahuoneessamme eTwinningin Twinspacessa on kootusti kaikki tärkeimmät toiminnot projektissamme.

 

 

Meidän Itävallan matkan toinen päätarkoitus loppuraportin lisäksi on kiittää ja hyvästellä yhteistyökumppanimme neljän vuoden yhteisten projektien päätteeksi. Tapasimme koululla sekä opettajia että opiskelijoita. Tämän lisäksi tapasimme myös projektiin osallistuneita sidosryhmän jäseniä, kuten paikallisen oppaan, ryhmän majapaikkana toimineen gasthausin omistajan, paikan omistajan, jonka luona oli aiemmin syöty hanhea Martin päivän kunniaksi. Kun saimme työn valmiiksi päätimme pakata tavarat ja lähteä kohti Wieniä.

Vajaan tunnin junamatkan päässä odotti täysin erilainen ympäristö miljoonakaupungin sykkeessä. Majotuimme ensimmäisen Itävalta-projektin (Customer service in practice) aikana tutustumaamme hotelliin, jossa tulisimme olemaan kaksi yötä.

 

3.6. Loppuraportin kirjoittamista ja vähän muuta

Suomalainen ja itävaltalainen opettajatiimi aloitti loppuraportin kirjoittamisen aamulla. Pääsimme onneksi koululle työskentelemään, vaikka koulu olikin muuten suljettu.

Muokkasimme yhteistä oppimisympäristö Twinspacea paremmin toimivaksi ja selkeälukuisemmaksi. Sinne on kerätty projektin kaikki tärkeimmät julkaistavat asiat, kuten ohjelmat, lopputuotokset ja palautteet.

 

Tämän jälkeen alkoi todellinen loppuraportin tekeminen, joka osoittautui melko työlääksi. Onneksi Suomessa oli ollut koulutus loppuraportoinnista, joten raportointi oli haasteista huolimatta helpompaa.

Iltapäivällä lähdimme syömään Lilienfeldin lähellä olevaan alppiravintolaan, jossa söimme paikallisia herkkuja. Täällä on menossa tällä hetkellä parsakausi ja jokaisessa ravintolassa on tarjolla erilaisia ruokia parsasta.

Illan ohjelmassa oli pyöräretki lähiympäristöön. Saimme pyörät lainaan koululta ja ne osoittautuvatkin tosi hyviksi pyöriksi. Kävimme aluksi pyöräilemässä Lilienfeldissäpäin ja sitten lähdimme vielä Plöttigmühleen, jossa marraskuussa syötiin hanhea. Pihalla oli muutamassa pöydässä illanviettäjiä ja joimme siellä iltakahvit. Todella viihtyisä paikka, jonne voisi vielä joskus palata.

Palautimme pyörät ennen pimeäntuloa ja palasimme majapaikkaan kirjoittelemaan blogia. Huomenna jatkamme uusin ajatuksin loppuraporttia.

Transnational project meeting 2.-6.6.2018

Erasmus+ Metsä-hankkeen viimeinen matka kohdistuu Itävaltaan, jossa opettajat tapaavat toisensa. Tapaamisen teemana on loppuraportin kirjoittaminen. Matka alkoi päättäjäisten jälkeisenä päivänä 2.6., kun lähdimme Kittilästä kohti Türnitziä. Kevyeiden matkatavaroiden kanssa lennon sujuivat lähes aikataulussa.

Lentomatkan aikana tutustuimme loppuraportin malliin ja vaatimuksiin. Kirjoitimme ylös omia ajatuksia projektista ja sen toimivuudesta. Mukavaa pohdintaa oli myös projektin vaiktuksista niin opiskelijoihin, meihin opettajiin, oppilaitoiksiin ja ajattelutavan muuttumiseen projektin aikana. Olimme tehokkaita ja saimme aikaan paljon. Wienistä jatkettiin junalla kohti St. Pölteniä, johon projektin koordinaattori Maria tuli meitä vastaan juna-asemalla.

Kävimme syömässä paikallisessa gasthausissa päivällisellä ja matkasimme illan pimetessä Türnitzissä tuttuun majapaikkaan Gasthaus Goldener Löween. Pitkän matkan jälkeen olikin aika yöunien.

Metsä-projektille eurooppalainen kulttuuriperintötunnus

Vuosi 2018 on Euroopassa kulttuuriperinnön teemavuosi. Kulttuuriperintö on läsnä meidän jokapäiväisessä elämässä. Kulttuuriperintöä on perinteisen kirjallisuuden, kuvataiteen ja esineistön lisäksi myös mm. kieli, tavat, kädentaidot, paikallinen ruoka ja luonto.

Kuluvan vuoden aikana järjestetään tuhansia teemaan liittyviä tapahtumia eri puolilla Eurooppaa. Teemavuotta tuodaan näkyvästi esille mm. seuraavilla tavoilla:

• Euroopan kulttuuriperintöpäivät
• Euroopan kulttuuriperintötunnus
• Euroopan kulttuuripääkaupungit (tänä vuonna Valletta ja Leeuwarden)
• EU:n kulttuuriperintöpalkinto

Meidän Metsä-projekti on saanut Euroopan komissiolta oikeuden käyttää eurooppalaista kulttuuriperintötunnusta. Hakemus oli monimutkainen ja vaativa, mutta uskon, että saimme tuon merkin monipuolisesta toiminnasta, johon kuului mm. eri maiden kansallispuistoihin, maailmanperintökohteisiin, museoihin, vaellusreitteihin ja erityisesti toisen maan nuoriin ja heidän jokapäiväiseen elämään.

Teemavuoden slogan on

”Kulttuuriperintömme: Kun mennyt kohtaa tulevan.”

Yhteenvetoa

Kahden vuoden aikana mukana Metsä-projektissa on ollut mukana paljon ihmisiä. Suomesta Itävaltaan on matkannut 25 opiskelijaa ja kolme opettajaa. Yhteensä he ovat olleet Euroopan komission tuella ulkomailla 300 päivää. Sinä aikana on ollut mahdollisuus tutustua uuteen kulttuuriin, uusiin paikkoihin, uuteen ruokaan ja ennen kaikkea uusiin ihmisiin. Vaikka Itävalta vaikuttaa Suomen kaltaiselta maalta, huomaa siellä vähän aikaa oltuaan, että kulttuurimme ovatkin melko erilaisia. Kotiin palattuaan osaa arvostaa yhä enemmän omaa kotimaataan ja kotiseutuaan.

Teemamme oli aiemmasta projektista hieman poiketen metsä. Alkuperäinen ideamme oli puu. Aluksi idea vaikutti melko erikoiselta. Miten liikkumiseen toiseen maahan ja matkailuun voi yhdistää puun. Kun sitten näimme puun sijaan metsän, huomasimme, että teemamme olikin aivan mahtava. Olemme kahden vuoden aikana oppineet paljon niin omasta metsästämme ja matkailusta siellä, kuin kumppanimaamme metsistä ja mitä kaikkea siellä voi tehdä.

Perusidea projektissa oli, että ensimmäisenä vuotena meillä on isompi ryhmä, jonka kanssa tutustuimme erilaisiin metsään liittyviin aktiviteetteihin ja miten metsää voidaan hyödyntää matkailussa. Toisena vuotena olisimme sitten tästä isosta ryhmästä pienemmällä ryhmällä jatkaneet perehtymistä teemaan ja tehneet yhdessä lopputuotoksen. Meillä kävi kuitenkin niin, että useat ensimmäisenä vuonna projektissa mukana olleet opiskelijat valmistuivat, eivätkä he enää voineet olla mukana projektissa. Ensimmäisen vuoden opiskelijoista ainoastaan kolme opiskelijaa jatkoi myös toisena vuonna projektissa. Hyvä niin ja oikeastaan oli loistavaa, että pystyimme tarjoamaan useammille opiskelijoille mahdollisuuden olla mukana projektissa. Molemmat matkat Itävaltaan olivat tosi huippuja. Keväällä sää oli jo lämmin – suomalaista kesää vastaava. Nyt syksyllä sää ei suosinut meitä, mutta porukka ei jäänyt murehtimaan sitä, vaan sateenvarjot ja sadetakit kaivettiin tarvittaessa esille.

Ensimmäinen matka oli aktiviteettipainotteinen ja jälkimmäinen matka oli enemmän kulttuuripainotteinen. Toisen matkamme kohokohdaksi nousi Aggsteinin linnanrauniot. Uskon, että joulumarkkinat linnanraunioilla huipensi tunnelman. Linnanraunioiden lisäksi huippujuttu matkalla oli suomalainen päivä koululla. Paikalle saapui paikkakunnan tärkeitä henkilöitä. Samalla saimme esitellä omaa paikkakuntaa Leviä, Yllästä, Lappia ja Suomea paikan päällä olijoille.

 

 

Omasta mielestäni yksi huippujuttu oli se, että huolimatta heterogeenisesta ryhmästä, kaikki tulivat kaikkien kanssa hyvin toimeen. Toivon ja uskon, että matka yhdistää opiskelijoita niin, että he tulevat toimeen myös Suomeen palattua. Toivon myös, että opiskelijat löysivät sielunkumppaneita ja elinikäisiä kavereita itävaltalaisista opiskelijoista. Vaikka projektimme loppuvat, uskon, että yhteydenpito itävaltalaisiin kavereihin jatkuu.

Kiitos kaikille panostuksesta projektiin!

 

 

 

14.11.2017 – Reissupäivä ja yhteenveto

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, kuten myös meidänkin reissu. Tiistaipäivä oli pitkälti matkustelua ja viimeisten tuliaisten metsästystä. Porukassa näkyi jo selvästi koti-ikävän merkkejä ja toiminnantäytteisen viikon tuomaa matkaväsymystä. Kotiin on aina mukava palata. Kuvassa Turnitzin majapaikka.

Bussi lentokentälle lähti 7.00 paikallista aikaa ja olimme Wienin lentokentällä hyvissä ajoin. Söimme kentällä vielä aamupalan ennen pitkää lentorupeamaa. Lensimme Helsingin kautta Ivaloon ja sieltä Kittilään. Perillä olimme kahdeksan aikoihin.

Matka oli osoitus siitä, kuinka paljon elämyksiä ehtii kokea vain yhdessä viikossa. Allekirjoittaneelle ehdottomia kohokohtia olivat historialliset paikat joissa vierailimme ja maisemat, jotka Itävallan maaseutu ja Turnitz tarjosivat. Kaikenkaikkiaan reissu oli kaikin puolin loistava kokemus ja siitä kiitos kuuluu Marille ja Annelle. Toivottavasti tällaisia projekteja tullaan tekemään myös jatkossa!

-Joonas

13.11.2017 – Suomi lounas ja jäähyväisillallinen

Maanantai aamuna noin kello 8.00 alotettiin päivä HLW koululla yhteisen aamupalan merkeissä, jonka jälkeen porukka alkoi työstää omia tehtäviään. Osa jäi valmistelemaan Suomi lounasta ja alakerran tiloja, toiset jatkoivat projektin työstämistä koulun ATK- luokassa.

Suomi lounaalla käytettiin sinivalkoista teemaa ja huoneeseen ripustettiin julisteita ja esitteitä Suomesta sekä kuvia aikasemmilta reissuilta Suomessa ja Itävallassa.

Tarjolla lounaalla oli palsternakkakeittoa, karjalanpaistia, uunilohta, keitettyjä perunoita, vihersalaattia ja jälkiruuaksi puolukkapiirakkaa ja vanilijakastiketta, myös perunarieskaa oli tehty. Lounaalle oli kutsuttu opiskelioden lisäksi koulun henkilökuntaa ja tärkeitä koulun yhteistyökumppaneita kuten kunnanjohtaja. Suomi lounas oli onnistunut vaikkain pieniä mutkia tuli matkaan mutta niistä selvittiin kunnialla.

Lounaan jälkeen porukka palasi projektin pariin kunnes tuli aika mennä syömään Itävaltalaisten tekemää illallista. Tarjolla oli Goulash kastiketta, leipäpalloja, kananmunia, nakkeja ja jälkiruuaksi omenastruudelia vanilijakastikkeen kanssa. ruokailun ohessa kertasimme mitä kaikkea tähän koulujenväliseen yhteistyöprojektiin on sisältynyt viimeisien vuosien aikana ja jaoimme ’osallistumistodistukset’  ja jokainen sai omakseen Erasmus+ forest-metsä-wald avaimenperän joita teimme aikaisemmin koululla.

Kun ruuat oli syöty ja hyvästit sanottu siirryttiin takaisin majapaikkaamme pakkaamaan ja valmistautumaan viimeiseen yöhömme Itävallassa sillä aamulla oli aikainen lähtö kohti koti Suomea.

-Siiri

12.11.2017 Päivä luostarissa ja viinitarhalla

8.30 oli lähtö linja-autolla kohti Melkiä katsomaan luostaria, joka oli todella hieno ja mahtavalla paikkaa korkeuksissa. Luostarissa oli lähes sanoin kuvaamattoman hienoa oli kaikenlaisia patsaita ja kattomaalauksia. Meillä oli opastamassa loistava opas, jolla selkeästi kiinnosti kyseinen paikka, sekä puhui hyvin selkeää englantia pienellä saksalaisaksentilla.

Luostarin jälkeen mentiin syömään, jossa itse söin loistavaa Wienin leikettä, sekä juomaksi colaa ja sain myös maistaa talonpizzaa, koska ei halunnut heittää ruokaa hukkaan. Paikka oli kyllä loistava, vaikka saikin odotella ruokaa kauan.

Ruuan jälkeen mentiin Aggsteinin linnan raunioille katselemaan paikkoja, siellä oli paljon mielenkiintoisia kojuja. Myynnissä oli kaikenlaisia ruokia esimerkiksi leivonnaisia kuten munkkeja ja löytyi myös grilli jossa oli suomalaista ruokaa yllättävää kyllä.

Viinitarhalla syötiin ensiksi leipiä joihin sai tilata jotain päälle esimerkiksi nyt juustopöydän, jossa oli erilaisia juustoja tarjolla. Ruokailun jälkeen oli aika siirtyä viinikellariin, jossa meille tarjoiltiin paikallisia viinejä. Mahdollisuus oli myös ostaa viinejä vaikka tuliaisiksi Suomeen.

Kaiken kaikkiaan oli kyllä mahtava päivä ja mielenkiintoista ohjelmaa meni päiväkin nopeaa, Linja-autossa matkustaessa suuntaansa meni noin puolitoista tuntia eli sai vähän nukuttua siinä ohessa.

Toni